Päivä 51: Denham, Shark Bay

Lomalta kotiuduttu ja reissun kuvasaldo (reilut 500 kuvaa) käytynä läpi. Oli erittäin vaikea valita parhaita kuvia, joten kuvia Shark Baysta riittää muutamaan postaukseen. Koittakaa kestää, näyttää aivan liian ihanalta!

Pikku-A nautti ehkä eniten siitä, että sai juosta. Sai juosta niin paljon ja niin pitkälle kuin jaksaa.

 Suunnattiin siis hostperheen kanssa lomalle Shark Bayhin. Shark Bay on lahti Australian läntisimmällä kohdalla, apauttiarallaa 800 kilometriä Perthistä pohjoseen. Eli 10 tunnin ajomatkan päässä. Menomatka ei ollut paha, kun lähdettiin kahen aikaan aamuyöllä ja nukuin lasten kanssa lähes koko matkan. Paluumatka olikin asia erikseen.

 Shark Bayn alue kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon ja noin puolet alueesta kuuluu erilaisiin suojelualueisiin luontoarvojen takia. Erittäin ainutlaatuinen paikka siis. Luonnon lisäksi Shark Bayn erikoisuutta lisää se, että todennäköisesti ensimmäinen eurooppalainen on tullut Länsi-Australiaan juuri Shark Bayssa vuonna 1616.

 Shark Bayn isoin kylä on Denham, jossa asuu puolet alueen asukkaista eli noin 450 ihmistä. Vuosittain alueella vierailee noin 170 000 turistia kattomassa delfiinejä ja haita ja kilpikonnia ja maisemia. Niistä lisää myöhemmin, nyt keskitytään Denhamiin.

Pakollinen biitsiselfie eli oisko se beachfie?

 Telttailtiin Denhamin turistikylässä eli leirintäalueella. Nettisivujen perusteella vanhemmat odottivat nurmikenttää ja kunnon uimarantaa heti leirintäalueen yhteydessä, mutta todellisuus oli pikkasen toinen.

Meän leiri, mie nukuin tuossa pienemmässä isossa teltassa ja hostperhe nukku tuossa isossa peräkärryteltassa.

Leirintäalue oli yhtä hiekkakentää ja kyllä lapsista näki, että hiekassa on leikitty. Lisäksi hiekkaa oli jokapaikassa. Sijainti merenrannassa takasi älyttömän tuulen kokoajan, etenkin yöllä. En ole koskaan ennen pelännyt, että teltta lähtis lentoon ja ite sen mukana. Nyt pelkäsin ja heräsin monta kertaa yössä ko tuuli pamautteli telttakangasta. Hyi.

Tämä ja ylemmät rantakuvat on tosiaan leirintäalueen rannasta. Uintikelvoton lasten kanssa.

 Ite Denhamin kylä oli, kuten asukasluvusta voi päätellä, pieni ja hiljainen. Kylä tuntui jämähtäneen viime vuosituhannelle ja palvelut oli vieläkin hitaampia entä ruuhkassa. Mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa, kun ei täällä ole muutakaan paikkaa johon mennä asioimaan.

 Turismista huolimatta pienenä tuppukylänä pysynyt Denham oli kuitenkin erittäin idyllinen ja suloinen. Hämmennyin suuresti kun eräs komeahko koirantaluttaja tervehti kysymällä how are you. Sain raauttua vastaukseksi fine siinä vaiheessa, kun herra oli jo mennyt ohi.

Kylän kohdalle mereen on kaivettu syvänne, jota pitkin veneet pääsevät rantautumaan lähemmäs.

Shark Bayn hotelli on Australian läntisin hotelli.

 Laimeasta ensivaikutelmasta huolimatta leirintäalue oli toimiva. Vaikka alueella ei ollut leikkipuistoa, pojat viihtyi hyvin kuvan alueella, joka sattui sopivasti meidän leirin viereen. Pikku-A oli onnessaan, kun sai mennä vähän kauemmas leikkimään ihan yksin.

Isin poika.

Do not drink.

 Yhtenä iltana yritin kuvata auringonlaskua mutta onhan se piru vie vaikeaa. Lisäksi iltasella ollaan juotu viiniä lasipurkista, syöty sipsiä ja puhuttu maailman menosta. Mama kerto, että taannoisella kindymammojen illallisella toiset oli ihmetellyt että kuka on se blondi joka on hakenut Iso-A:n koulusta. Oon kuulemma gorgeous ja mama on hullu ko on ottanu näin kauniin tytön kotiansa asumaan. Se on se urbaanilegenda, että au pair viettelee perheen isän.

Tämän postauksen kaikki kuvat on otettu Denhamissa, joko kylässä tai leirintäalueella. Omat postaukset tulee vielä Monkey Miasta eli delfiinipaikasta, upeista rannoista ja meripuistosta, jossa oli haita.